Veteraanityö

Killan syntyaikaan veteraanit olivat vahvasti rakentamassa Karjalan Poikien Kiltaa. Kunnioitus veteraaneja kohtaan on ollut killassa suuri. Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana kunnianosoitus osoitettiin sodan käyneille miehille. Killan kunniapäälliköksi kutsuttiin ansioitunut pohjoiskarjalainen sotilas kenraalimajuri E.J. Raappana ja kunniakiltajääkäreiksi kutsuttiin vuonna 1957 Pohjois-Karjalassa asuneet Vanhan Sotaväen veteraanit sekä Jääkäripataljoona 27:ssä palvelleet jääkärit.

Sodan kokeneet miehet vuosien saatossa vääjäämättä vanhenivat ja jättäytyivät pois aktiivisesta killan toiminnasta. Myös sodat kokeneiden henkilöiden lähipiirikin on ikääntynyt vuosien kuluessa. Vähitellen killassa toimivat aktiivisesti sellaiset ihmiset, joille veteraanit eivät enää ole vanhempia, osalle ei edes isovanhempia.
Jäsenjärjestöjen kentässä olemme siirtyneet perinneaikaan, sillä kiltaan on liittynyt perinneyhdistyksiä, jotka ryhtyivät valvomaan sitä historiaa, joka on Suomelle ratkaisevaa ja oleellista. Killan yhtenä tärkeänä tehtävänä on ollut siirtää perinnettä ja sukupolvien työn arvostusta uusille kiltalaisille. Kilta on myös pitänyt tärkeänä, että veteraani- ja veteraanien perinnetyötä on tehty yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.
Omassa veteraanityössään kilta on pitänyt tärkeänä, että veteraanityö ei ole pelkästään rahallista avustamista. Killalle on ollut tärkeää pitää veteraanit aktiivisesti toiminnassa mukana. Killan oma veteraanityö on ollut veteraanien kutsumista kunniavieraaksi jotoksille ja juhliin sekä monimuotoista avustamista.

Veteraanisektorilla Karjalan Poikien Killalla on ollut yhteistyötä myös Viron veteraaneihin, Suomen-poikiin jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Yhteistyön Suomen-poikien kanssa aloittivat 1990-luvun alussa maanpuolustusaktiivit Eino Helander ja Juha Kare. Alussa yhteistyö oli avustamista, mutta yhteistoiminta kehittyi vuosien saatossa lämpöiseksi ystävyydeksi.

Käytännön yhteistyö alkoi, kun vuonna 1993 neljän hengen ryhmä virolaisia veteraaneja kutsuttiin kunniavieraaksi jotokselle, jonne he saapuivat Eino Helanderin tuella. Yli kahden vuosikymmenen aikana aina vuoteen 2014 saakka mukana jotoksella oli JR 200:n veteraaneja.